Kotitaloni oli maatila Hausjärvellä Etelä-Hämeessä, jossa veljeni edelleen jatkaa tilanpitoa. Lapsuudessani ja nuoruudessani osallistuin tavan mukaan kaikkiin talon töihin, jonka seurauksena leikkuupuimurin ajo, lypsäminen ja maanmuokkaus onnistuva edelleen. Nykyisin olen metsästystä harrastava metsätilallinen, jolle alkutuotanto on tärkeää. Olen myös MTK:n ja Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton jäsen.
Kampanjani aikana olen useassa eri yhteydessä tuonut esiin pienen ja keskisuuren sektorin yrittäjien asemaa, ja sitä kuinka sitä parantaisimme. Aivan kuten yrityselämässä myös maataloudessa EU jäsenyys on parantanut ja hyödyntänyt koko toimialaa. Maatalouden ja alkutuotannon ns. vihreät elinkeinot ovat jäsenyyden myötä yltäneet asioihin, jotka eivät olisi meillä Suomessa yksin yrittämällä onnistunut. Päätöksenteossa arktinen ilmastomme ja maan harva asutus on huomioitu. Tästä huolimatta maataloustuotantomme ja luonnonvaramme tarvitsevat puolestapuhujan Euroopassa jatkossakin, sillä niillä on merkitystä kun pohdimme ratkaisuja Euroopan taloushaasteisiin. Viljelijän asemaa on parannettava siinä missä yrittäjänkin.
Kun itse isännöin metsätilaani Sallassa, haluan toimia metsässäni isännän tavoin tehdä mielestäni parhaimmat ratkaisut. Yhtä lailla unionin jäsenmailla pitää olla oikeus hyödyntää uusiutuvia luonnonvarojaan parhaan kykynsä mukaan. Tavoitteena tulisi olla maatalouspolitiikan tukeminen asianmukaisella ympäristö- ja ilmastopolitiikalla ja tuotanto-olosuhteidemme erojen tasaaminen. Meidän olosuhteet antavat maataloudessa liikaa tasoitusta muille valtioille. Varsinkin kun Suomessa noudatettava tuotantotapa ja – vaatimukset ovat jo nyt muuta Eurooppaa tiukempia. Olen peräänkuuluttanut myös uusien innovaatioiden ja kehitystyön merkitystä. Maatalous elinkeinona ei tee tässäkään poikkeusta. Uusi teknologia on valjastettava palvelemaan yhteistä hyvää, laadukasta, turvallista ja terveellistä suomalaista alkutuotantoa.
Suomessa metsät ovat arvokas luonnonvara. Olemme vuosisatojen saatossa onnistuneet hyödyntämään metsävarojamme monin tavoin. Kaltaisemme maa tarvitsee mahdollisuuden hyötyä kansallisomaisuudestamme täysimääräisesti, näin esimerkiksi arvioitaessa kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteita jäsenmaiden kesken. Metsämme kasvavat vuosittain hakkuita enemmän, jolloin meillä pitää olla luvallista hyödyntää metsäenergiaamme ilman syytöksiä huomattavista päästöistä tai kestävyyskriteereistä. Aion jatkaa edelleen metsätilani hoitoa ylpeänä siitä, että olen omalta pieneltä osaltani palanen vuosisatojen alkutuotannon osaamista, jossa erityisesti metsäala on Suomessa maailmankuulu. Tätä osaamista olen valmis puolustamaan myös Brysselissä, sillä ei siellä tiedetä tai tiedosteta sitä mikä Suomelle on parhaaksi. Kyllä meidän itse pitää se tietää ja viedä viestiämme eteenpäin.